Kulttuuriala ja erityisesti esittävät taiteet ovat koronakriisin jälkeen heikossa tilanteessa. Alaa on elvytettävä mahdollisimman nopeasti nyt kun kokoontumisrajoitukset taas mahdollistavat yleisötapahtumat. Pidemmällä aikavälillä parasta tukea on maksava yleisö, mutta sen puuttuessa ja pandemian jälkeisestä kuopasta nousemisessa tarvitaan muutakin apua ja tukea.
Huolehditaan sivistys- ja kulttuuripalveluiden riittävästä perusrahoituksesta. Tehdään aktiivisesti kansallista edunvalvontaa alan toimijoiden toimeentulon turvaamiseksi. Tarkastellaan, miltä muulta palvelualueelta voisi siirtää rahaa sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttöön, jotta kulttuuri ei joudu kilpailemaan niukoista resursseista niin ikään tiukoilla olevien lasten päivähoidon ja peruskoulujen kanssa. Huolehditaan avustusten tasapuolisuudesta niin, että uusilla ja pienilläkin toimijoilla on mahdollisuus päästä avustusten piiriin.
Tuetaan paikallisia kulttuuri- ja taidetoimijoita ulkopuolisen rahoituksen ja maksavan yleisön hankkimisessa. Lisätään kulttuuriseteleiden määrää ja palkataan tapahtumiin paikallisia esiintyjiä. Haastetaan myös yritykset ja kumppaniyhteisöt tukemaan paikallisia kulttuuritoimijoita. Nostetaan esiintyjiä ja tapahtumia esille alueen matkailumarkkinoinnissa ja viestinnässä. Tarjotaan kulttuuri- ja taidealan ihmisille koordinoitua tukea ja sparrausta ulkoisen rahoituksen hakemiseen esim. eri säätiöistä tai ESR-hankkeista.
Tehdään kulttuuriystävällistä kaavoitusta ja kiinteistöpolitiikkaa. Estetään kulttuuritilojen hävittäminen tai vähintään etsitään niille korvaavat tilat. Keskeisiä kohteita ovat esim. Onkiniemi sekä Hiedanranta sekä Nekalan vanhan kirjaston kunnostaminen kulttuurikäyttöön. Huomioidaan tilasuunnittelussa eri kulttuurin ja taiteen alojen yksilölliset tarpeet. Mahdollistetaan myös erilaisten urbaanien kesantojen syntyminen ja katutaide. Perustetaan uutena avauksena Taidekampus, joka kokoaa alan koulutusta yhteen.
Toteutetaan kulttuuripääkaupunkihaun parhaat projektit. Hakua varten valmisteltiin paljon toinen toistaan upeampia uusia avauksia ja ideoita. Kaupungin on sitouduttava niiden rahoittamiseen sovitussa laajuudessa. Edistetään myös sitä, että hankkeille löytyisi mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta ja sponsorointia, joilla niitä saataisiin toteutettua.
Satsataan koululaisten Taidekaari-ohjelmaan. Erityisen tärkeää olisi järjestää rahoitusta teatteriretkiin, joiden määrä romahti, kun retkirahojen kerääminen kotoa todettiin lain vastaiseksi.
Helpotetaan freelancereiden elämää. Suuri osa kulttuuri- ja taidealan ammattilaisista on freelancereita. Yhteiskunnan normien mukaan suunnitellut järjestelmät jättävät freelancerit monessa asiassa väliinputoajiksi. Vaihtelevat tulot aiheuttavat paperisotaa viranomaisten kanssa ja keikkaluontoisesti muuttuvat työtilanteet sekä ilta- ja viikonlopputyöt hankaluuksia lastenhoitojärjestelyihin. Käydään läpi kaupungin palveluita ja tarkastellaan, ottavatko ne riittävästi huomioon freelancereiden tarpeet. Tarjotaan tarvittaessa freelancereiden tilanteeseen kohdennettua neuvontaa. Kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten aika pitäisi mennä oman työn tekemiseen, ei järjestelmän kanssa taistelemiseen tai arjen palapelin setvimiseen.
PS. En itse ole kulttuurialan ammattilainen, mutta asun kulttuurihistoriallisessa puutaloyhteisössä, jossa ihmiset ansaitsevat elantoa kulttuurista/taiteesta tai harrastavat sitä monilla tavoin, mm. kuvataide, sarjakuvataide, omakustannemusiikin tekeminen, kuorolaulu, ohjaaminen, televisiotuotannot, tanssi. Puoliso laulaa eri kuoroissa ja tuttavapiiriin kuuluu myös säveltäjä, sirkusharrastajia, performanssi/ympäristötaiteilija ja teatterilaisia. Järjestämme kotikorttelissa kahden vuoden välein runofestivaalin ja ajoittain pienempiä tapahtumia tai keikkoja, lisäksi olen toiminut muutamissa kulttuuriyhdistyksissä. Erityisesti tykkään urbaneista kesannoista, teatterista, lastenkulttuurista ja matalan kynnyksen aktiviteeteista.